Pari kuukautta sitten edellinen Easy Sweet -sokerointisokeri pääsi loppumaan, ja pääsin ostamaan uuden sokeripurkin. Nyt, yhden käytetyn purkin ja uuden purkin kahden käyttökerran jälkeen voin tehdä hieman vertailuja.
Easy Sweetiä on kolmea erilaista: vihreäkantinen on kuivalle iholle tarkoitettu, ja siihen on lisätty oliiviöjyä. Keltainen on tarkoitettu herkälle iholle, ja siinä on hunajaa. Punainen on normaalille iholle, ja siihen on lisätty ruusu-uutetta. Ensimmäinen purkkini oli vihreää, ja uusi on keltainen. Koska mulla on kokemusta vaan yksistä purkeista, niin en voi väittää että omat havainnot koskisivat kaikkia tuotteita. Voi olla, että tuotteiden erot ovat niin selvät, mitä olen itse huomannut, tai sitten ne voivat johtua osittain myös tuotantoeristä. Mene ja tiedä.
Vihreä purkki oli, ja on, mielestäni hyvä sokeroinnin opetteluun. Sulanut sokeri on hieman jähmeää, mutta helposti käsiteltävää. On helppo treenata, kuinka paljon sokeria täytyy venyttää ja kuinka paljon siihen tulee lisätä vettä. Liian vetisenä se jää helposti sormiin kiinni, mutta sopivana se irtoaa ihan hyvin. Opastusvideoissa varoitetaan sokerin räiskymisestä ympäriinsä, mutta vihreän purkin sokerin kanssa se on aika epätodennäköistä. Sokerista myös huomasi selkeästi muutoksen, kun sitä oli venyttänyt tarpeeksi kauan.
En tiedä onko kyseessä mun kylpyhuone, iho vai ihokarvat, mutta mun on tehtävä sokerista vähän liian vetistä ja venyvää, jotta saisin kainaloista karvat poistettua. Käsivarresta karvat lähtee oikein hyvin testatessa, mutta kainalossa sokeri vaan rullaa.
Keltainen sokeri on mun mielestä käytössä paljon parempaa, tai mulle sopivampaa, mutta ensimmäiseksi sokeriksi sitä en todellakaan suosittele. Mä lämmitän sokerin vesihauteessa - 15 minuuttia kuumassa vedessä, kuten ohjeissa on sanottu - ja ekalla kerralla sokeri oli todella kuumaa. Tänään tokalla kerralla se oli jo ihan ok. Keltainen sokeri, ainakin tämä mun purkillinen, on vihreää paljon, paljon venyvämpää ja tarttuvampaa. Mulla on sokeroidessa sulaa sokeria joka sormessa, etenkin kynsissä. Se on venyttämisen alussa paljon, paljon sulavampaa, ja siihen ei tarvitse lisätä vettä kuin aivan vähäsen, yksi tai kaksi pisaraa vihreän purkin neljän, viiden tai useamman sijaan. Sokeria on vaikeampi työstää, ja siksi on hyvä, että oikea tekniikka on jo valmiiksi hallussa. Säästyy paljolta turhautumiselta ja monelta epätoivoiselta hetkeltä, jos valitsee ensimmäiseksi sokeriksi vihreän tämän sijaan. Karvojen poistosta ja tekniikan opettelusta ei tule paljon mitään, jos sokeri on ja pysyy tiukasti kiinni sormissa - parhaassa tapauksessa vieläpä väärissä sormissa...
Kaveri on kokeillut joskus punaista sokeria, ja kertoi sen olevan näistä kolmesta huonointa. Itse en viitsi kokeilla sitä, kun keltaisen purkin olen todennut sopivaksi ja mun käyttöön parhaaksi. Kainaloiden karvojen poistoon sokeri on mun mielestä todella hyvä, iho tuntuu sokeroinnin jälkeen pehmeältä ja ihanan sileältä, eikä sokerointia tarvitse tehdä kuin kahden-kolmen viikon välein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti