Pääsi käymään niin, että liityin marraskuun lopussa ihan lähelleni avatulle kuntosalille. Siitä, kun viimeksi olen treenannut tosissani, on vuosia aikaa, ja kunnon-ylläpito -salilla käymisestäkin oli aikaa reilu vuosi. Koska halusin parhaan hyödyn salitreenistä ja koska tekniikat o(li)vat osittain hakusessa, tein kymmenen kerran sopimuksen kuntosalin personal trainerin kanssa. Sopimus on jo osittain maksanut itsensä takaisin kunnon treenin muodossa.
Koska kyseessä ei ole ns. sikaniskasali, vaan "moderni ja tyylikäs" jokatyypin sali, niin en luota siihen, että jos jotain väärin tekisin niin joku osaavampi tulisi jeesaamaan ja korjaamaan. Toki kyllä niitä himotreenaajamiehiä siellä käy, usein iltaisin (ja etenkin perjantai- ja sunnuntai-iltaisin [tai silloin oon näihin tyyppeihin törmännyt]). Personal trainerin avulla olen jo päässyt treenaamaan kyykyn oikeaa tekniikkaa, joka alussa oli aivan hakusessa. Nyt jo syytän silloista treenin vähyyttä, koska sittemmin monen liikkeen tekeminen on tuntunut luontevalta, kun on jokusen kerran vähän muistutellut lihaksia. Ehkä mun kyykky ei ole oikeasti ihan niin "body pump" ja vähän sinne päin. Väärällä tekniikalla kuitenkin ottaa sen riskin, että hajottaa kroppansa...
Mun saliohjelma on ollut tähän asti kaksijakoinen, ja oon käynyt salilla 2-3 kertaa viikossa. Selkäpäivään on kuulunut:
1. Lämppärikyykky takanojalla smithissä, tarkoituksena hakea tuntuma etenkin pakaraan.
2. Rintalihas selinmakuulla käsipainoin.
3. Yhden käden kulmasoutu
4. Ylätalja kapealla otteella
5. Pystypunnerrus vuorokäsin käsipainoilla
6. Vatsat laitteessa
Jalkapäivä on kestoltaan pidempi ja treeninä ihan kamala:
1. Etukyykky. Teen kyykyn niin, että istun penkille, suoristan selän ja nousen ylös. Edessä on 10 kilon tanko tuomassa painoa.
2. Reiden koukistajat päinmakuulla
3. Jalan ojennus. 2&3 olisi tarkoitus tehdä vuorotellen, mikä tosin aina ei onnistu.
4. Yhden jalan kyykky TRX-naruissa
5. Hauiskääntö
6. Ojentaja
7. Selkä penkissä
8. Lankku
Ennen treeniä teen 5 min aerobisen lämppärin ja treenin jälkeen 5-10 min palauttavan aerobisen. Etenkin ennen jalkatreeniä tykkään "polkea paikoillaan" AMT-laitteessa. Se on kiipeämistä, ja lämmittää mun mielestä jalat paremmin treeniä varten kuin AMT:ssä kävely/hölkkä tai perus crosstrainer-hölkkäily. Alla esittelyvideo Precorin AMT-laitteesta:
Kuten treeniohjelmista huomaa, on jalkapäivä kestoltaan pidempi, ja se on myös liikkeiltään rankempi. PT:ni avulla oon jonkin verran päässyt omalta mukavuusalueeltani pois. Aiemmin oon tykännyt tehdä liikkeet niin, että ne tuntuu, mutta treenaaminen ei ole tappelua. Nykyään tappelu ja itsensä haastaminen on miltei jokakertaista. Jos alkaa tuntua liian vaivattomalta tai siltä, että vielä voisi mennä muutama toisto, lisään painoja. Eniten tämä näkyy jalkapäivänä.
Reiden koukistajan ja ojentajan treenaaminen on kamalinta maailmassa. Ojentaja vielä menettelee, mutta koukistaja on ihan syvältä. Kun ojentajaa treenaa laitteessa, istuvassa asennossa nostetaan jalat suoriksi. Vikat toistot polttaa ja hapottaa, ja kivulta ei voi välttyä. Vaikka se sattuu, niin se sattuu hyvällä tavalla (tai sitten teen liian pienillä painoilla ;) ). Koukistajan kunnon treenissä vikat toistot on pelkkää tappelua ja kiroamista, koska kun lihas väsähtää, se ei tottele. Tuntuu niin turhauttavalta koukistaa jalkaa KUN SE EI TEE MITÄÄN. Jotenkin vaan yrittää ja pakottaa sen lihaksen tottelemaan edes jotenkuten, ja tekisi mieli itkeä kun ottaa päähän. Ihan vikalla toistolla ei saa painopakkaa nousemaan paljon yhtään, ja silloin tyydyn vaan jarruttelemaan todella, todella hitaasti alas, jotta saisi edes jotain irti siitä vikasta toistosta.
Lemppariliikkeeni on ehdottomasti jalkapäivänä tuo yhden jalan kyykky, joka sattuu, turhauttaa kestollaan ja sillä, että se nostaa sykkeen järkyttävän ylös. Hengitystä joutuu tasaamaan jatkuvasti. Tuntuma tulee helpolla, ja tämän liikkeen jälkeen jalat on ihan poikki. Oon kerran joutunut ruuhka-ajan vuoksi tekemään tämän ennen reiden ojentajaa ja koukistajaa, ja kokemus oli kammottava. Koukistajaa tehdessä oksetti todella paljon, koska pää oli alaspäin, töitä joutui tekemään tosissaan ja syke huiteli jossain katonrajassa.
Salikärpänen ei ole vielä päässyt kunnolla puraisemaan, mutta oikein mielelläni menen salille tekemään selkätreenin. Pari treenikertaa on tullut jalkapäivän kammottavuuden takia sysättyä myöhemmäksi, on pakko myöntää. Jalkatreeni on enemmän sellainen vapaapäivän treeni, jolloin saa rauhassa syödä aamupalan ja venailla sen sulamista ennen salille menoa, treenin voi tehdä rauhassa ja kotona sitten voi käydä suihkussa, ottaa palkkarin ja olla kiirehtimättä.
Rauhallisuus ja ajan kanssa toimimisen taustalla on pt:ni toteamus siitä, että treenaajia on kahta lajia: niitä jotka kovan treenin vuoksi itkevät ja niitä jotka oksentavat. Olen huomannut kuuluvani jälkimmäiseen joukkoon, ja olo ei ole paras mahdollinen, kun syke nousee korkealle. Jalkapäivänä treenataan isoja lihaksia, ja se tarkoittaa sykkeen nousua... :P
Jottei tästä postauksesta tulisi ylipitkää, teen ruokavaliolle ja tavoitteelle omat postaukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti